
Kun moottori leikkaa kiinni 2 000 kilometriä koneistuksen jälkeen, ensimmäinen kysymys on lähes aina sama: kuka maksaa? Koneistustyön takuu ja vastuu virheellisestä kokoonpanosta jakautuvat usein koneistamon, kokoajan ja asentajan kesken. Rajat kannattaa tietää ennen kuin lohko lähtee koneistamolle eikä vasta sitten, kun öljypohjasta löytyy laakerinkuoren palasia.
Tämä artikkeli on kirjoitettu autoharrastajalle, klassikkoauton omistajalle ja pienelle korjaamolle, joka teettää koneistustyöt muualla ja kokoaa moottorin itse. Artikkelista selviää, mitä takuu yleensä kattaa, missä kohdassa vastuu siirtyy toiselle ja miten omat oikeudet turvataan.
Mitä koneistustyön takuu kattaa käytännössä
Koneistamon takuu koskee lähtökohtaisesti sen omaa työtä. Jos sylinterin poraus on mittojen ulkopuolella, kampiakselin hionnassa laakeripinnat ovat kartiolla tai kannen tasohionta on jäänyt aaltoilevaksi, kyseessä on koneistusvirhe. Vastuu on silloin selvästi koneistamon.
Tyypillinen takuuaika on 6-12 kuukautta, joskus kilometrirajalla. Ehdot vaihtelevat paljon. Osa koneistamoista antaa takuun vain mittatarkkuudelle, eli siihen, että työ on tehty pyydettyihin toleransseihin, yleensä sadasosamillimetrin tarkkuudella. Osa antaa takuun myös toimittamilleen osille, kuten männille, männänrenkaille ja laakereille, valmistajan takuun mukaisesti.
Kuluttajan teettämissä töissä taustalla on aina kuluttajansuojalain kulutuspalveluja koskeva luku. Vaikka kirjallista takuuta ei olisi lainkaan, palvelun pitää vastata sitä, mitä on sovittu ja mitä voi kohtuudella odottaa. Yritysten välisissä kaupoissa, esimerkiksi kun korjaamo teettää työn koneistamolla, ratkaisevat sopimusehdot. Siksi korjaamon kannattaa pyytää ehdot kirjallisena jo tarjousvaiheessa.
Kun vastuu siirtyy koneistamolta kokoajalle
Tästä syntyy suurin osa riidoista. Koneistamo vastaa siitä, että osat lähtevät sieltä oikean mittaisina. Kun asiakas kokoaa moottorin itse, koneistamo ei vastaa enää siitä, mitä kokoonpanossa tapahtuu.
Virheellinen kokoonpano voi tarkoittaa esimerkiksi väärin asennettuja männänrenkaita, joiden rakojen suuntausta ei ole porrastettu. Se voi tarkoittaa myös kiertokangen laakerikansia, jotka on vaihdettu ristiin kankien välillä, tai kannen pultteja, jotka on kiristetty väärässä järjestyksessä tai väärällä momentilla. Vaurioita aiheuttavat lisäksi väärä venttiilivälys, väärin asetettu jakoajoitus ja öljypumppu, jota ei ole esitäytetty ennen ensikäynnistystä.
Raja ei ole kuitenkaan aina selvä. Jos kampiakselin laakeri leikkaa kiinni, syy voi olla väärä hiontamitta tai likainen öljykanava, jonka kokoaja jätti pesemättä. Kokenut koneistaja aloittaa selvityksen mittaamalla vaurioituneen akselin ja vertaa tulosta omiin mittapöytäkirjoihinsa. Jos muistiinpanoja ei ole, kumpikaan osapuoli ei pysty todistamaan mitään.
Myytti: ”Koneistamo vastaa aina, jos moottori hajoaa”
Yleinen väärinkäsitys on, että koneistamon käsien kautta kulkenut moottori olisi kokonaan sen vastuulla. Näin ei ole. Jos koneistamo on porannut ja honannut lohkon, mutta kokoonpanon on tehnyt asiakas autotallissaan Kuopiossa, koneistamo vastaa vain porauksesta ja honauksesta.
Myytti toimii myös toisinpäin. Jotkut uskovat, että itse kootun moottorin koneistusvirheistä ei voi vaatia mitään. Sekin on väärin. Jos sylinterit ovat 0,05 mm soikeat heti koneistuksen jälkeen, virhe on koneistamon, kokosi moottorin kuka tahansa.
Kolmas rajatapaus on remonttimoottori, jonka koneistamo toimittaa valmiiksi koottuna. Silloin koneistamo vastaa sekä koneistuksesta että kokoonpanosta, mutta ei asennuksesta autoon eikä sisäänajosta. Tästä on kerrottu tarkemmin artikkelissa remonttimoottorin takuusta ja sen ehdoista.
Tyypillinen tilanne harrastajan tallissa
Klassikkoauton omistaja vie Volvo B20 -moottorin lohkon ja kampiakselin koneistettavaksi. Lohko porataan ensimmäiseen ylikokoon ja akseli hiotaan 0,25 mm alikokoon. Omistaja kokoaa moottorin talven aikana itse, käyttää vanhoja kiertokangen pultteja ja mittaa laakerivälykset vain silmämääräisesti.
Keväällä rompepäivien jälkeen moottorista alkaa kuulua kolinaa. Purkaessa yksi kiertokangen laakeri on sulanut. Koneistamo mittaa akselin, ja mitat ovat kunnossa. Laakerin takapinnasta löytyy kuitenkin metallilastu, joka on jäänyt pesemättömään öljykanavaan.
Tällaisessa tilanteessa vastuu on kokoajalla. Jos omistaja olisi tarkistanut välykset Plastigage-mittanauhalla ja pessyt kanavat harjalla, hän olisi välttynyt vauriolta. Vähintäänkin hänellä olisi ollut näyttöä siitä, että kokoonpano tehtiin oikein.
Yleisimmät virheet, jotka vievät takuun
Moni menettää takuun ilman, että koneistuksessa olisi mitään vikaa. Kolme yleisintä virhettä ovat:
Dokumentoinnin puute. Kiristysmomentteja, laakerivälyksiä ja männänrenkaiden rakoja ei ole kirjattu ylös. Riitatilanteessa omistaja ei pysty osoittamaan tehneensä mitään oikein.
Venymäpulttien uudelleenkäyttö. Monissa nykyaikaisissa moottoreissa kannen ja kiertokankien pultit kiristetään kulmamomentilla venymäalueelle, ja ne on tarkoitettu kertakäyttöisiksi. Vanhat pultit voivat pettää, eikä siitä seurannut vaurio kuulu koneistamolle.
Sisäänajo-ohjeiden laiminlyönti. Koneistamo antaa usein ohjeet öljystä, käyntinopeuksista ja ensimmäisestä öljynvaihdosta. Jos auto ajetaan heti ensimmäisellä viikolla moottoriradalle, takuuehdot eivät yleensä enää päde. Ohjeet on käyty läpi artikkelissa remonttimoottorin asennuksesta ja sisäänajosta.
Näin turvaat oikeutesi ennen ja jälkeen koneistuksen
Ammattilainen sopii laajuudesta ennen kuin työ aloitetaan. Tarjouksessa tai tilausvahvistuksessa pitää lukea, mitkä työvaiheet tehdään, mihin mittoihin ja kuka toimittaa osat. Kirjallisesti kannattaa kirjata myös takuun pituus ja se, mitä takuu kattaa. Näistä tarkemmin artikkelissa moottorikoneistamon tarjouspyynnöstä.
Kun osat noudetaan, mittapöytäkirja pyydetään mukaan. Hyvä koneistamo kirjaa sylinterien halkaisijat, laakeripintojen mitat ja kannen tasomittauksen. Tämä paperi on riidan sattuessa arvokkaampi kuin mikään suullinen lupaus.
Jos vika ilmenee, moottoria ei kannata purkaa omin päin loppuun asti. Koneistamolle pitää ilmoittaa heti, ja osat pitää säilyttää puhdistamattomina. Kuluttaja voi tehdä reklamaation kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta, ja kahden kuukauden sisällä tehtyä ilmoitusta pidetään aina riittävän nopeana. Jos sopuun ei päästä, apua saa kuluttajaneuvonnasta ja tarvittaessa kuluttajariitalautakunnasta.
Pitkien välimatkojen Suomessa moni lähettää moottorin koneistettavaksi rahdilla, esimerkiksi Rovaniemeltä Tampereelle. Silloin kuljetusvauriot kannattaa erottaa takuuasioista. Osat kuvataan ennen pakkaamista ja heti vastaanoton jälkeen.
Yleinen huolto, kuten öljynvaihdot ja hihnat, kuuluu autokorjaamoille. Koneistamo vastaa vain moottorin sisäosien koneellisesta kunnostuksesta. Takuu ei siksi kata esimerkiksi jäähdytysjärjestelmän vikaa, joka ylikuumentaa juuri tasohiotun kannen.
UKK
Kattaako koneistamon takuu moottorin, jonka olen koonnut itse?
Takuu kattaa koneistamon tekemän työn eli mittatarkkuuden ja pinnanlaadun. Kokoonpanovirheistä johtuvat vauriot eivät kuulu koneistamon takuuseen, joten omat mittaukset ja muistiinpanot kannattaa säilyttää.
Kuinka pitkä takuu koneistustyölle yleensä annetaan?
Tyypillisesti 6-12 kuukautta, joskus kilometrirajalla. Kilpa- ja virityskäyttöön tehdyille töille takuuta ei yleensä anneta lainkaan tai se rajataan pelkkään mittatarkkuuteen.
Mitä teen, jos epäilen koneistusvirhettä?
Pysäytä moottori, ilmoita koneistamolle kirjallisesti mahdollisimman pian ja säilytä vaurioituneet osat puhdistamattomina. Näin koneistamo voi mitata osat ja verrata tuloksia omiin mittapöytäkirjoihinsa.
Vastuu on jaettu – dokumentointi ratkaisee
Koneistustyön takuu suojaa koneistamon työn laatua, ei koko moottoria. Jos kokoat moottorin itse, kirjaa jokainen mitta ja momentti, käytä uudet venymäpultit ja noudata sisäänajo-ohjeita. Kun mittapöytäkirja ja omat muistiinpanot ovat tallessa, vastuukysymys ratkeaa yleensä mittaamalla eikä riitelemällä.